SIDEBAR
»
S
I
D
E
B
A
R
«
Yksi talviolympialaisten perinnelajeista – vauhdikas mäkihyppy
Aug 18th, 2016 by admin

Sinnikkäästi pintaansa pitävän mäkihypyn sanotaan olevan yksi suomalaisten lempitalvilajeista. Harvassa urheilulajissa menestyneitä pidetään vielä pitkään sankarin asemassa, mutta mäkihypystä suomalaisille on syntynyt niitä montakin.

Suomalaisia mäkihyppylegendoja joiden nimet ovat varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttuja, ovat esimerkiksi:

  • Matti Nykänen
  • Toni Nieminen
  • Janne Ahonen

Mäkihyppy olympialaisissa

Urheilulajina mäkihyppy on kotoisin Norjasta, Telemarkista. Lajin historia yltää 1800-luvun alkupuolelle, jolta on lähtöisin edelleen lajissa käytössä oleva telemark-alastulo, joka on vaatimuksena korkeille tyylipisteille. Suomessa ensimmäinen hyppyrimäki on rakennettu Helsingin Alppilaan vuonna 1906, minkä jälkeen 20–30 metrisiä hyppyrimäkiä alettiin rakentaa ympäri Suomea.

Mäkihyppy kuuluu talviolympialaisten vakiokalustoon, sillä onhan se yksi kuudesta alkuperäisestä talviolympialajista. Tosin lajin naisurheilijoille olympialaiset ovat tuoretta herkkua, sillä naismäkihyppääjät osallistuivat olympialaisiin ensi kertaa vasta vuonna 2014. Suomeen kultamitali saatiin ensikertaa vuonna 1956, kun Antti Hyvärinen ja Aulis Kallakorpi hyppäsivät tuplavoiton olympialaisissa.

On kuitenkin tosiasia, että asenteet ja ajatukset lajista ovat muuttuneet sitten sen kultavuosien. Suomalaiset eivät ole enää pärjänneet kilpailussa mukana samankaltaisesti, kuin aikaisemmin. Yle kirjoittaa syyksi esimerkiksi mäkihypyn talouden romahtamisen. Varoja lajiharrastukseen on kerätty lähinnä vapaaehtoisella järjestötyöllä. Urheilusuoritusten heikentyessä, ovat myös yhteistyösopimusten summat pienentyneet samassa suhteessa.

Urheilulehdessä on kohistu Suomen mäkihypyn meneillään olevasta murroksesta ja sukupolvenvaihdoksesta, kun lajin päävalmentajaksi nimitettiin alkuvuonna Itävallan B-maajoukkueen valmentaja Andreas Mitter. Muutos parempaan on tapahtumassa myös lajin muilla saroilla, sillä mäkihyppylegenda Toni Nieminen harjoittelee Korean 2018 olympialaisiin.

Tämä merkitsee hyvin todennäköisesti uutta mielenkiintoa pari vuotta pohjalla rypeneen lajin pariin. Mäkihypyn kannustajat ovat tottuneet voittosuorituksiin ja seuraavat lajin uutisia verkosta.

Vedonlyöntiä mäkihypystä

Mäkihypyssä vetoa lyödään voittajasuosikin puolesta, minkä vuoksi suomalaishyppääjät eivät ole tällä hetkellä olleet vedonlyöjien suuressa suosiossa. Muutoksia on kuitenkin luvassa esimerkiksi Toni Niemisen kuvioihin palaamisen myötä, mikä tarkoittaa jännittäviä aikoja myös vedonlyöjille.

Vedonlyönti mäkihypyssä saattaa olla hyvinkin suosiollista veikkaajalle, sillä kertoimet ovat usein suuria ja palkinnot muhkeita. Olympialaisten aikana vedonlyönti saa aivan uudenlaiset mittasuhteet ja useat toimijat tarjoavat mukavia tarjouksia kisojen ajan.

Miesten maastohiihto Suomessa kaudella 2015-2016
Aug 3rd, 2015 by admin

Maastohiihto kiinnostaa edelleen suomalaisia katsojia. Tämän todistavat viime talven MM-kisat, joita seurasi melkein miljoonaa katsojaa. Urheilulähetyksistä ainoastaan jääkiekko on pystynyt yltämään samanlaisiin katsojalukuihin. Seuraavaksi käydään pieni katsaus tulevaan hiihtokauteen.

Suomaishiihtäjät tulevalla kaudella

Suomen Hiihtoliitto on valinnut suomalaisia hiihtäjiä kauden 2015-2016 kilpailuihin. Ryhmään mahtuu yhteensä seitsemän naishiihtäjää ja kolmetoista mieshiihtäjää. Naisten sprintti- ja normaalimatkoilla kilpailevat mm. Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Roponen ja Kerttu Niskanen. Miesten sprinttimatkoilla esiintyvät esimerkiksi tutut Martti Jylhä ja Matias Strandvall. Miesten normaalimatkalla suomalaisista nähdään mm. Sami Jauhojärvi, Lari Lehtonen, Ville Nousiainen ja viime kaudella hyvin esiintynyt Iivo Niskanen. Valmennuksesta vastaavat päävalmentaja Reijo Jylhä, sprinttivalmentaja Olli Ohtonen ja valmentaja Teemu Pasanen.

Tämän lisäksi Suomen Hiihtoliitto oli valinnut neljä naista ja kuusi miestä haastajaryhmään täydentämään pääryhmää tarvittaessa. Nuorten maajoukkueeseen valittiin sen sijaan kolmetoista hiihtäjää. Haastajaryhmän valmentajana toimii Ville Oksanen ja nuorten maajoukkueen peräsimessä työskentelee Jussi Piirainen.

Kauden pääkilpailut

Ensi kaudella käydään tuttuun tapaan monet pääkilpailut kuten Suomen Cup, Maailmancup ja perinteinen Tour de Ski. Suomen Cupin ensimmäinen osakilpailu käydään Vuokatilla tämän vuoden loka-marraskuun vaihteessa. Suomen Cupin päätös hiihdetään sen sijaan Rukan maisemissa 9. – 10.4.2015. Maailmancupin ensimmäinen hiihtokilpailu käynnistyy marraskuun lopulla Kuusamon kilpailulla Rukalla. Perinteinen Tour de Ski käydään vuoden 2016 tammikuun alkupuolella. Kilpailut käydään tuttuun tapaan Sveitsissä, Saksassa ja Italiassa.

Viime vuonna Anna-Kaisa Saarinen oli sijoittunut parhaana suomalaisena kolmanneksitoista Tour de Skin kisan yhteistuloksissa. Suomalaiset mieshiihtäjät jäivät sen sijaan tuloksissa kauas taakse. Tulevan kauden täydellisen ohjelman voi käydä katsomassa Hiihtoliiton sivuilla.

Valmistautuminen tulevaan kauteen

Tulevalla kaudella odotetaan jälleen kerran jännittäviä kilpailuja ja vahvaa suomalaismenestystä. Ennakko-odotukset koskettavat varsinkin Niskasen sisaruksia, jotka menestyivät hienosti viime kaudella. Suurin osa Suomen maajoukkueesta on jo aloittanut oman valmistautumisensa tulevaan kauteen osallistumalla Norjan leirille ja Blink-kisoihin. Kisat käytiin Norjassa Sandnesissa ja kilpailut hiihdettiin perinteisesti rullasuksilla. Elokuussa osa maajoukkueesta jatkaa harjoittelun Sveitsin Pontresinassa ja toinen osa taas kotimaassa Ylläksellä.

Suomen paluu hiihtolajien huipulle
Jun 25th, 2015 by admin

Lahden 2001 hiihdon maailmanmestaruuskisat ovat synkkä tapahtuma Suomen historiassa, joka halutaan jo kuopata ja unohtaa. Valitettavasti tämä ei käy päinsä niin kauan, kun Suomi ei palaa lajin ehdottomaan kärkeen. Mutta onnistuuko tämä teko varsinkin kun hiihto lajina menetti kokonaisen sukupolven Lahden munauksen myötä?

Kaisa Mäkäräinen  on ainoa hiihtäjä, joka yrittää pitää Suomen perinteitä yllä hiihdon arvokisoissa; sinänsä surullista, sillä Suomi on Norjan jälkeen toiseksi eniten arvokisamitaleita voittanut maa, mutta nykyään vain Norja jatkaa voittamisen perinteitä, kun taas Suomen mitalimäärät ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Mikä avuksi moiseen?

Mistä kehitys lähtee liikkeelle?

Yksi syy on luonnollisesti harjoitusolosuhteet. Vaikka Suomessa ei lumesta ole puutetta, korkeanpaikan harjoittelussa norjalaisilla hiihtäjillä on selkeä etulyöntiasema. Mutta toisaalta ympäristön syyttäminen yksinomaan menestyksen puutteesta on täysin riittämätön argumentti. Toinen syy saattaa olla meidän suomalaisten räikeä nöyryys. Kisoihin lähdetään “hakemaan kokemusta” ja pistesijoille pääseminen on plussaa. Ammattiurheilijat lähtevät aina (!) voittamaan jokainen kerta kun starttipyssy paukahtaa. Näin ollen hiihtäjien omissa asenteissa olisi myös parannettavaa.

Rahan heittäminen kohti ongelmia ei ikinä ratkaise itse ongelmaa. Eikä Suomessa urheilussa muutenkaan pyöri isot rahat joita voisi heitellä sinne sun tänne. Näin ollen ongelman ratkaiseminen alkaa ruohonjuuritasolta. Nuorten kannustaminen varhaisessa vaiheessa kokeilemaan omia kykyjä kovalla tasolla. Yrittämisessä ei ole mitään hävittävää, mutta luovuttaessa häviää kaiken.

Netin urheilusivut
Jun 21st, 2015 by admin

Internetistä löytyy monta mainiota palvelua ja sivustoa myös urheilun ystäville. Perinteisten uutispalvelujen (esim. Iltalehden, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien urheilu-uutisten) lisäksi internetin suomenkielisestä tarjonnasta löytyy myös paljon kattavampaa lajivalikoimaa, sekä myös kiinnostavaa taustatietoa eri lajeista ja urheilijoista.

Urheilulehti

9580787--Kotimaisista urheilusivustoista voisi ensimmäisenä mainita ainakin palvelun nimeltä Urheilulehti. Nimensä mukaisesti kyseessä on urheilunharrastajien oma lehti, joka toimii myös digitaalisena versiona internetissä. Urheilulehdestä löytyy monien lajien tulostietoja sekä juttuja ja artikkeleja niin yleisurheilusta, jalkapallosta kuin monesta muustakin lajista. Urheilulehti kuuluu A-Lehdet-konserniin.

Jatkoaika

Kun Urheilulehden tarjonta pyrkii kattamaan useita eri lajeja (kenties ehkä hieman jalkapallovoittoisesti kuitenkin), niin Jatkoaika on puhtaasti jääkiekkoaiheinen sivusto. Tältä sivustolta löytyy juttuja ja uutisia niin kotimaisesta Liigasta, Mestiksestä ja maajoukkueesta, kuin myös esimerkiksi USA:n NHL:stä ja Venäjän KHL-liigasta (jota suomalaisetkin ovat ryhtyneet seuraamaan sen jälkeen, kun Jokerit siirtyi sarjaan). Kysymyksessä on siis todellinen jääkiekon ystävän tietopaketti, josta löytyvät varmasti kaikki tärkeimmät lätkäaiheiset tarinat.

Betsafe

Monet urheilun ystävät eivät tyydy pelkästään istumaan kotonaan sohvalla ja seuraamaan otteluita, vaan he haluavat mukaan hieman ylimääräistä jännitystä ja mahdollisuuden päästä myös rikastumaan, mikäli onnetar on suopea. Kysymys on silloin tietysti vedonlyönnistä. Betsafen vedonlyöntipalvelussa urheilun ystävät voivatkin lyödä helposti vetoa oman suosikkinsa puolesta. Betsafen kohdevalikoima on todella laaja, ja urheilijoista / joukkueista on näkyvissä viime hetken kertoimet, joita voi käyttää hyväksi omaa vedonlyöntikohdetta valitessaan. Betsafessa voi myös seurata ottelujen tuloksia. Betsafe onkin suomalaisten ehdoton ykkössuosikki vedonlyöntipalvelujen suhteen.

Eurosport

Suomenkielisten urheilusivujen lisäksi internetistä löytyy tietysti laaja valikoima ulkomaisia sivustoja. Yksi mainitsemisen arvoinen on tietysti legendaarinen Eurosport. Tämä oli takavuosina yksi suosituimmista Suomessa katsotuista satelliittikanavista, ja edelleenkin se tavoittaa monia urheilun ystäviä ympäri maailmaa. Nykyään Eurosportin urheilulähetyksiä on helpointa seurata internetistä eurosportplayer.fi -sivustolta, josta löytyy niin taltioituja kuin suoriakin lähetyksiä. Eri palloilulajien ystävien kannattaa tutustua myös Live TV -sivuston tarjontaan, joka löytyy osoitteesta livetv.sx, Tarjolla on luonnollisesti myös runsaasti muitakin sivustoja, joista voi seurata suosikkilajinsa live-lähetyksiä.

Suomi futiksen arvokisoissa – tulevaisuutta vai toiveunta?
Jun 1st, 2015 by admin

Vuosi on 1997. Suomi oli vain pisteen perässä illan vastustajaa Unkaria. Pelin panoksena oli pääsy kaksivaiheiseen jatkokarsintaan vuoden 1998 MM-kisoja varten. Kyseessä oli siis suomalaisen jalkapalloilun ehkä tärkein ottelu. Jos olet seurannut jalkapalloa, tiedät jo mistä on kyse ja kuinka tarina päättyi.

Helsingin Olympiastadionilla yleisö valmistautui jo historialliseen voittoon, kun Suomi johti Unkaria 2-1 lisäajan alkaessa. Ottelu sai päätöksen, joka myös asetti Suomen jalkapallomaajoukkueen tulevaisuuden trendin: lisäajan viimeisillä sekunneilla jollakin ihmeellisellä tavalla pallo pomppi Suomen 16-rajan sisäpuolen hässäkästä maalivahti Moilasen selän kautta maaliin, tuoden Unkarin tasoihin ja samalla vieden heidät jatkokarsintaan. Suomalaisten sydämet särkyivät.

Tuntuu siltä, että Suomi ei koskaan päässyt tästä tappiosta yli, sillä arvokisapaikan metsästäminen on tullut miltei pakkomielteiseksi paniikiksi jokaisessa karsintaottelussa. Lukuisat huippuvalmentajat niin Suomesta kuin ulkomailta ovat itse kukin kerrallaan kokeilleet onneaan lukuisissa karsinnoissa – tuottaen pettymyksiä pettymysten jälkeen. Mutta syy ei ole heidän. Syy on meissä kaikissa.

Eikö suomalainen sisu riitä viheriöille?

Suomessa jalkapallo jää vielä jääkiekon varjoon (lue lisää aiheesta artikkelistamme Suomalaisen jääkiekon huippulupaukset) ja jotkut väittävät, että jopa formulat sekä hiihto menevät suomalaisten silmissä kuningaslajin edelle. Vaikka harrastajamäärältään jalkapallo on ylivoimaisesti suosituin laji, määrä ei ole korreloitunut laatuun. Suomen maajoukkueessa pelaa melko hyviä yksilöitä, mutta vain kahdella pelaajalla on kansainvälisesti mitattuna oikea jalkapalloilijan asenne. Jätetään nimet mainitsematta, mutta kerrotaan se, että heillä on ulkomaalaiset juuret.

Suomi menee arvokisoihin silloin, kun nuorilla pelaajilla ei ole muita mahdollisuutta elämässä menestymiseen kuin jalkapallo. Suurimmalla osalla Huuhkajista puuttuu voiton nälkä, sillä meillä Suomessa nuorilla on helppo elämä, jonka aikana voi harrastaa mitä tahansa hupimielessä. Niin kauan kun ei ole pakko menestyä, Suomi ei tule menestymään jalkapallossa.

Suomalaisen jääkiekon huippulupaukset
Jun 1st, 2015 by admin

Joka joulukuu me suomalaiset syömme itsemme sydänkohtauksen partaalle, jonka jälkeen jäämme odottelemaan joululomien loppua, jonka aikana pelataan yleensä jääkiekon nuorten maailmanmestaruudesta. Seuraamme, kuinka Pikkuleijonat taistelevat muiden maiden nuoria lahjakkuuksia vastaan. Pelissä on mestaruuden lisäksi myös jotain tärkeämpää: Paikka NHL-kykyjenetsijöiden vihkossa.

Jari Kurri, Teemu Selänne, Jere Lehtinen ja Saku Koivu ovat eittämättä Suomen jääkiekkohistorian parhaimmat pelaajat. Vuosien varrella monet muut ovat pelanneet myös ansiokkaasti Pohjois-Amerikan jäillä, mutta yksikään heistä ei ole yltänyt yllämainittujen herrojen tasolle. Miltä näyttää siis Suomen tulevaisuus? Ketkä ovat Leijonien seuraavat johtajat ja kenties maailman parhaat pelaajat?

Kotimaista kermaa Barkovin johdolla

Suomen tämän hetken ehdottomasti paras nuori pelaaja on Florida Panthersin Aleksander Barkov Jr. Vasta 19-vuotias peluri on jo osa Leijonien vakiokokoonpanoa ja seurajoukkueessa vastuuta on tullut konkareiden tapaan. Keskushyökkääjän roolissa parhaiten pelaava Barkov tulee ilahduttamaan suomalaisia kiekkofaneja vielä vuosien ajan.

Vasta parikymppinen Rasmus Ristolainen pelaa jo nyt kuin 40-vuotias Zetterberg. Iso koko, rauhallisuus sekä pelinavaaminen ovat Buffalo Sabresin puolustajan parhaat ominaisuudet, mutta iän karttuessa myös muut ominaisuudet tulevat kehittymään huipputasolle. Viime kaudella Ristolainen pelasi neljää peliä vaille täyden kauden tehden 20 tehopistettä. Hän teki myös voittomaalin alle 20-vuotiaiden vuoden 2014 MM-finaalissa, jossa kukistettiin rakas naapurimme Ruotsi.

Teuvo Teräväinen kuului Ristolaisen tavoin vuoden 2014 MM-kultajoukkueeseen ja voitti myös koko turnauksen pistepörssin. Tähdistökentälliseen valittu keskushyökkääjä varattiin numerolla 18 Chicago Blackhawksiin, mutta tällä hetkellä Teräväinen tahkoo farmijoukkueessa AHL-sarjaa. Luova ja kiekollisesti taitava Teräväinen on Suomessa ja Euroopassa oman ikäluokkansa yksi parhaista pelaajista.

Yleensä Suomesta tulevat maailman parhaat maalivahdit, ja toivottavasti tämä trendi myös jatkuu. Mutta toivottavasti Suomesta saadaan myös tulevaisuudessa maailmalle uudet Selänteet ja Koivut.

»  Substance:WordPress   »  Style:Ahren Ahimsa